"Olokaas ny hilijaa, ku meijän Preettiä kannatetaan..." sanoi Preetin vaimorukka Täällä Pohjantähden alla -kirjassa. Preetillä oli välähtänyt ja kylänväki oli kerrankin vähäväkisen kanssa samaa mieltä. Mistä lie ollut kyse? Sitä en muista, mutta muistan kannatusaatteen.
Kannatus kannustaa, nostattaa olkapäitä taivaisiin, ryhdistää selkärankaa monilla senteillä, irrottaa kengänpohjat lattiasta, hivelee sielua niin, että vinkuu.
Miksei sitä kannusta enemmän? Anna muutamaa pientä sanaa toiselle? Sanat eivät ole vaikeita. Sanominen tuntuu olevan takkusten takana.
Aamulla sain kannustusta ja liitelen vieläkin.
-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kannustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kannustus. Näytä kaikki tekstit
tiistai 31. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Polku
Saunapolulla uusi matto. Vihreään loimeen kudottu kaikki värit. Tuo keltainen, punainen, valkoinen ja musta. Kaikki muistan.
-
Palokärki tuli pihaan ja riehui linnunpöntöllä. Kaikin keinoin koetti tunkea itseään pesään ja riehui kuin mieltä vailla. Sinisenmustat si...
-
Viime päivinä olen monesti katsellut, kun Kaksoistorneihin lennetään lentokoneella kyljestä sisään ja tuhansien ihmisten, ulkopuolisten, syy...
-
Unessa purin Meryl Streepiä käsivarresta. Hampaat irvessä purin, purin ja purin. Nahkan maku tuntui kielessä. Pala ei irronnut, vaikka ni...