Mikähän nyt on mennyt minuun? Kudon ja virkkaan (keskosvauvan peittoa), tein taikataikinan (epäonnistui) piirrän mallia jouluenkeliin, suunnittelen joulukorttiaskartelua syyhyten, leikkaan paperista joulutähtiä (semmosia häkkyröitä) ja leipasen vielä illan piristeeksi sämpylät (olivat liian kauan uunissa kutomisen takia).
Onko syynä joulu, tekemisen puute, geeneissäni piileskelleen askarteluominaisuuden äkillinen esiin pompsahtaminen vai....?
Hauskaa on ollut. Käsillä tekeminen on mukavaa.
Jos mulla olisi verstas ja hyvät työkalut, niin tykkäisin tehdä puusta ja metallista kaikenlaista. Tarve- ja tarvitsemattomuuskaluja. Värkkäisin.
Sanotaan ja onpa tieten tutkittukin, että käsillä tekeminen rauhoittaa, poistaa stressiä ja laskee verenpainettakin. Uskon myös kolestrolin huilaavan suonien seinistä samalla konstilla.
Mieli on hyvä ja saa aina jotain valmiiksi. Onnistunutta tai jotain sinne päin. Ei sillä niin väliä.
Huomenna ostan Darwi-massaa ja teen niitä enkeleitä.
Hip hei.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Askartelupaskartelua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Askartelupaskartelua. Näytä kaikki tekstit
perjantai 10. joulukuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Polku
Saunapolulla uusi matto. Vihreään loimeen kudottu kaikki värit. Tuo keltainen, punainen, valkoinen ja musta. Kaikki muistan.
-
Palokärki tuli pihaan ja riehui linnunpöntöllä. Kaikin keinoin koetti tunkea itseään pesään ja riehui kuin mieltä vailla. Sinisenmustat si...
-
Sirkuksen kevein tyttönen kiipeää narutikkaita ylös kuin hissillä. Jalat lentävät puolilla, tuskin hipaisten niitä. Ylhäällä, korkeuksissa...
-
Rautaa voi jalostaa moneen tarkoitukseen. Kuumentamalla ja takomalla sen olomuotoa saa muutettua. Kovaksi, kestäväksi. Melkein ikuiseks...