Työssäni joudun kohtaamaan joskus todellisia onnen ja ilon hetkiä. Eilen oli yksi niistä. Koko syksyn teimme kuvataideryhmien kanssa kovasti työtä. Tutustuimme kansalliseepos Kalevalaan tekstin, kuvien, nettisurffailun ja tekemisen kautta ja valmistimme taidetta Kalevala-näyttelyyn paikkakunnan näyttelytilaan Akustiikkaan.
Upeaa jälkeä oli syntynyt. Kolmiulotteisia Iki-Tursoja, sotkan pesä ja munat, käärmetuoleja.
Valoorin opettelu oli innoittanut seitsemäsluokkalaisia maalaamaan seppä Ilmarisia, Sampoja, Väinämöisen, Marjatan, Ainon. Sävyt kertoivat luonteesta.
Lukiolaiset olivat käsitelleet samoja hahmoja öljyvärien avulla.
Parasta oli kuitenkin hoksata, että nuoret näkevät Kalevalan hahmot oman aikansa kautta.
Väinämöinen soitteli Joukahaisen suohon skeballa!