keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

TRAPETSILLA

Sirkuksen kevein tyttönen kiipeää narutikkaita ylös kuin hissillä.
Jalat lentävät puolilla, tuskin hipaisten niitä.
Ylhäällä, korkeuksissa odottaa vaijeri taivastanssijaa.

Kimaltava mekkonen heijastuu sirkuksen valoissa kuin pyrstötähti
Musiikki ympäröi tanssityttösen ja yleisön, joka pidättää hengitystään.
Ylös, ylös, katonrajaan saakka.

Musiikki vaikenee, kaikki ovat hipihiljaa.
Keskittyminen ja ensin toisen jalan varpaat, päkiä ja kantapää vaijerille liukuen, sitten toinen jalka.
Vaijeri heilahtelee, tähtityttö levittää kädet.
Askel, toinen ja monta peräjälkeen keskelle teltan kattoa. Pysähdys.
Hengitys tasaantuu, ei kuulu pölyn putoamistakaan.

Vartalo taipuu taaksepäin, kädet ottavat vastaan
jalat pyörähtävät viuhkana vartalon yli,
ympäri keinahtaa tuo taivastaiteilija

Vaijeri kiristyy ja kuuluu korkea ääni, kuin pianon kielestä.
Yksi säie katkeaa.
Hikipisara putoaa korkeudesta kohti sahanpuruareenaa.
Toinenkin säie ja kolmas.
Tyttönen seisoo korkeudessä katsoo alas ihmisiin, joita ei kunnolla erota.

Turvaverkkoa ei ole.







Ei kommentteja:

Polku

 Saunapolulla uusi matto. Vihreään loimeen kudottu kaikki värit. Tuo keltainen, punainen, valkoinen ja musta. Kaikki muistan.