Jotkin asiat pysyvät elämässä mukana ihan aina. Joihinkin asioihin sitoutuu eri tavalla kuin taas toisiin. Joihinkin ei sitoudu mitenkään. Epäonnistuneita kokeiluja on matkan varrella. Kuten esimerkiksi psykologian opintojen aloittaminen. Mutta sitten sen taas tietää. Tämä ei ole sopivaa kokoa minulle.
Voit olla vaikkapa luonnonystävä jo pienestä pitäen. Ymmärrät metsän huminan ja ruohonkorsien värinän. Heinäsirkan siritys saa sinut pysähtymään. Metsä on lintujen ja eläinten asunto, kunnioitat sitä sellaisena, etkä viskele jäätelöpapereita lähteensilmään. Kuljet luonnossa turvallisin mielin, se ei uhkaa sinua.
Tai kuulet musiikin sisälläsi jo kohtuikäisenä. Osaat soittaa ja laulaa tuosta vaan. Otat käteen instrumentin ja kas, kohta jo soi Piupalipaupali-lastenlaulu soittimesta tai rock. Musiikki tuntuu lähtevän jokaisesta sormenpästäsi helposti, vänkäämättä. Osaat improvisoida ja saat laulusta kiinni, kuultuasi tuskin muutamaa säveltä enempää.
On mahdollista sitoutua myös moottoripyöräilyyn. Moottorien jylinä kuuluu elämääsi. Tunnet pyörät ja merkit. Joistakin niistä tulee muita läheisempiä sinulle. Moottoripyörän ääni aamuyöllä ikkunasi alla on yksi muistoistasi. Nahka-asuinen mies on tuttu, nahan narinoineen ja tuoksuineen.
Tunnen sitoutuneeni moottoripyöräilyyn.
Ikinä en ole ajanut itse. Ehkä ikinä en ajakkaan. Kuka tietää? Istun aina suojassa kuljettajan takana. Annan pyörän ja miehen viedä. Olen vietävissä. Mikä ihana tunne. Edes ruumiin asennosta ajaessa ei tarvitse huolehtia, pyörä ja sen ohjastaja kertovat kanttaamisen suunnan.
Moottoripyöräillessä on aikaa ajatella. En suosi korvakuulokkeita, joilla kuulla toisen puhetta ja mikrofonia, jolla keskustella toisen kanssa jatkuvasti. En kaipaa ihmisääntä. Moottoripyörä on paikka, jossa olet toisen kanssa ja aivan yksin. Ei tarvitse vastata puhelimeen, ei tarvitse näyttää hyvältä, iloiselta, jos siltä ei tunnu. Saa olla luonnollinen.
Kulkea maiseman läpi, halki, ohi ja antaa sen herättää ajatuksia, jotka ovatkin hetkessä ohi. Mihinkään ei tarvitse jäädä pitkäksi aikaa. Pyörä kulkee tietä pitkin ja päätyy jonnekin. Silläkään ei ole niin väliä. Paikka ei ole toistansa pahempi tai parempi. Itse liike on tärkeä.
Olo on vapaa.
-
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Polku
Saunapolulla uusi matto. Vihreään loimeen kudottu kaikki värit. Tuo keltainen, punainen, valkoinen ja musta. Kaikki muistan.
-
Palokärki tuli pihaan ja riehui linnunpöntöllä. Kaikin keinoin koetti tunkea itseään pesään ja riehui kuin mieltä vailla. Sinisenmustat si...
-
Kesälomaa vietetään monin tavoin. Jokainen tapa on oikea ja oikeanaikainen. Jos autuaaksi tekee reissulassin tapa, niin mikäs sen mukavampaa...
-
Miten sitä pitäisi elää? Elämän ja vähän kuolemankin kysymyksiä on päässä pyörinyt viime aikoina. Olen päätynyt jokinlaiseen jakoon. KUIN...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti