Tänään on loman ensimmäinen päivä. Taitaa olla monen mielestä yksi parhaista päivistä koko lomasta. Kaikki hauskuudet edessä ja vielä kokematta. Sepä se taitaakin olla se juttu; ei vielä tiedä, mitä on tulossa.
Monet suunnittelevat loman valmiiksi etukäteen. Naistenlehdissä näistä on joka toukokuu kovasti juttua. Ettei kannattaisi ohjelmoida lomaansa kovin valmiiksi. Ladata ennakko-odotuksia ja -paineita. Sairastuu herkästi kuulema lomastressiin ja lomasta tulee suoritus. Talvella saamme suorittaa lehtijuttujen mukaan ihan tarpeeksi. Loman siis pitäisi olla suunnittelematon, yllätyksellinen ja tietysti miellyttävä, onnentäyteinen kokemus. Ihmissuhteitakin toimittajan mukaan loma koettelee. Itselläni kyllä lomaihmissuhteilusta on aivan päinvastaisia kokemuksia. Mukavia ja mieleenjääviä. Herkkiä, hauskoja ja nautinnollisia. Riippuuhan se lomaseurastakin. On tainnut sattua mulle sopiva lomakumppani.
Oma lomani alkoi aivan suunnittelematta. Aamulla tuntui siltä, että pikkunen lenkki olisi paikallaan. Verkkarit ja lenkkarit vaan jalkaan ja aivan laittautumatta siis lenkkitielle. Olipa se mukavaa. Sain seuraakin. Pieni jäniksenpoikanen oli tullut metsästä maailman meininkejä ihmettelemään. Lähestyin niin lähelle kuin pystyin ja sain paskalla kamerakännykällä jonkinsorttisen kuvankin kaveristani. Villielämen kohtaaminen sävähdyttää urbaania ihmistä. Ei tarvinnut suunnitella luonnonkohtaamista erikseen. Luonto pomppi eteeni tielle.
Jotakin suunnitelmia miehellä ja minulla tietysti on, muttei kovin lukkoonlyötyinä. Harrikan keula johonkin suuntaan ja menoksi. Aika hyvä suunnitelma. Eikös?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti