ANZ

Muurahaisia on ollut pallosellamme jo 100-120 miljoonaa vuotta. Muurahaisten historia selvisi, kun New Jerseyssä asuva pariskunta (herra ja rouva Frey) löysivät Cliffwood Beachin rantakallioista meripihkapalan, joka sisälsi kaksi työläistä. Meripihka, johon alkumuurahaiset olivat jääneet kiinni, oli peräisin liitukauden mammuttipetäjistä. Muurahainen osoittautui noin 90 miljoonaa vuotta vanhaksi. Tätä löytöä pidettiin sensaationa. En oikein ymmärrä, miksi siitä niin paljon piti riemastua. Vähempi elämöinti olisi mielestäni kyllä riittänyt.
Muurahaislajeja on kirjattu 12 000 lajia ja Suomessakin 60 lajia. Muurahaislla on kitiinikuorinen päällystakki ja vahvat leuat sekä hyvä hajuaisti myös. Senkin olen huomannut.Verenkiertoa ja keuhkoja niillä ei kuitenkaan ole. Se kummastuttaa minua. Mutta sosiaalinen vatsapa niillä on: ne pystyvät säilömään vatsaansa ruokaa vaikkapa kuningattarelle. Olisipa minullakin sellainen sosiaalinen vatsa. Säilöisin mieluusti syömäni herkut vaikkapa samassa talossa asuvalle hoikalle miehelle. Jako olisi hyvä: minä herkuttelisin ja mies lihoisi.
Meillä on joka kevät muurahaisongelma, joka poistuu kesän tullen. Muurahaisten häviäminen on siis varma kesän merkki, muttei jaksa lohduttaa tässä vaiheessa kevättä. Ei pätkän vertaa. Pahimmat vaelluspaikat ovat keittiö ja kylpyhuone. Olen yrittänyt miehen kanssa hävittää muurahaisia kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla keinoilla. Myrkyillä, muurahaislaatikoilla (joihin ei mene muurahainen edes työntämällä, kokeiltu on), hunajalla ja myrkkysumutteilla. Alan uskoa, että Samulinkallion muurahaiset ovat jo saavuttaneet sietokyvyn kaikille myrkyille ja eri mutaatiot vain vahvistuvat ja valloittavat kohta koko talon.
Olen kuitenkin kuullut, että muurahaiset ovat pahimpia vihollisia toisilleen. Pesien välisissä yhteenotoissa kuolee kasoittain muurahaisia ja usein kokonaisia pesiä vallataan ja joukkoteurastetaan.
Nyt etsinnässä on toinen muurahaisyhteiskunta meille. Jospa ne kivittäisivät toisensa hengiltä. Minulta saa pikkukiviä.