Joitakin päivinä olen ajatellut muistamista.
Minulla on kummityttö. Neljä ja puoli vuotta vanha tai nuori. Itsehän en enää lisää tuota puolta vuotta tai kuukausia vuosieni perään, mutta pikkutytöille se sopii. Siis 4 vuotta ja 6 kuukautta. Olen tuntenut hänet kymmenpäiväisestä alkaen. Neiti vanhempineen on muuttamassa ainakin vuodeksi kauas, ulkomaille asti. Toiseen maahan, toiseen kulttuuriin, erilaisiin vuodenaikoihin. Siinä maassa ilma on kuumaa ja joskus vähemmän kuumaa. Kylmä ei ole koskaan.
Kävin tapaamassa kummityttöäni, joka lienee minulle enemmän kuin kummityttö. Lähellä omaa puuttuvaa tyttöstäni. Kävimme järvellä uimassa, taidekaupassa ja puutarhalla katsomassa papukaijoja (toinen niistä on markkinamies ja sanoi, että osta kukka) sekä lounaalla paratiisissa. Mietin, mitä muistoja tyttöselläni on. Itsekkäästi tietysti, mitä muistoja hänellä on minusta vuoden kuluttua. Muistaako hän minua lainkaan? Uskoisin kyllä, että muistaa. Mutta muistaako hän yhteiset leikit, papukaijojen ihmettelemiset, kirjojen lukemiset, mökillä seikkailut? Ketut ja poliisit, kainaloiden kuivaamiset kutittamalla?
Teemme kaiken aikaa muistoja itsellemme. Ihminen muistaa. Hänellä on upea systeemi muistaa juuri tapahtuneet, ihmisten nimet. Puhelinnumeroitakin ennen muistettiin ja pankkitilinnumeroita. Niitä ei enää kyllä tarvitse painaa mieleen koneiden muistaessa ne puolestamme. Ja systeemiin liiittyy sekin, että muistamme myös pysyvämmin. Siirrämme tärkeitä asioita pysyvään, pitkäkestoiseen muistiin. Sinne säilömme muistiliemeen tärkeimmät asiamme. Ajattelen muistin rakennetta samankaltaiseksi kuin mehiläispesä. Rakenne on kennomainen muttei aikajärjestyksessä, vaan tärkeimmät ja useimmin muistellut päällimmäisinä ja harmaat ja ne mustat muistot pohjimmaisina. Nostamme kennosta esiin oikealla hetkellä tuoksun, musiikin tai tapaamiemme ihmisten mukaan muistomme ylös käsittelyyn. Muistoista saamme hunajaa aivoillemme ja koko keholle. Jos emme muistaisi vaan samantien unohtaisimme kaiken, olisi mahdotonta olla ihminen.
Ihminen on muistojensa summa ja yhteenlaskettavia tulee koko ajan lisää.
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti