KETÄHÄN SITÄ ÄÄNESTÄISI

Kohta meitä vaalikarjaa taas ajetaan uurnille. Kamalia ovat kielikuvat. Karjahan tarkoittaa pääasiassa lehmiä ja uurna taas vaikka tuhkauurnaa. Siis älyttöminä, mölisevinä ja järkeä vailla olevina meidät ajetaan koppiin (parteen), valitutetaan numero ja niin on ääni annettu, sitä ei takaisin saa. Lopulta lappunen pudotetaan uurnaan. Jottei olisi niin vaalikarjana, sitä yrittää löytää mielesen ehdokkaan näin etukäteen. No nainen tietysti. Kukapa naista muut ymmärtäisi. Vaikka toisaalta; miehellä on ulkopuolisen näkemys naisesta ja miehet ovat suorempia sanoissaan. Saisikohan mies asioita enemmän liikkeelle kuin monisanainen taustoja vetkutteleva nainen? Tätä täytyy pohtia. Naisissa on sisäänrakennettu ymmärrys kanssasisaria kohtaan, mutta paljon kateutta ja kieroilua löytyy naisista myös. Kyllä nyt mietityttää. No, mies tai nainen, samanikäinen sen pitää olla kuitenkin. Taas toisaalta nuoremmat ovat ennakkoluulottomampia. He tarttuvat asiaan kuin asiaan suinpäin. Vailla pelkoa. Tai vanhempi ehdokas. Monenlaisista asioista on kertynyt kokemusta ja pienet ristiaallokot ei kokenutta ehdokasta heilauta. Nahka on jo parkkiintunut. Pitäisikö ehdokkaalla olla kokemusta kunnallisesta työskentelystä? Ihan uusi untuvikko vai kehäkettu? Valinta on vaikea. Kaikissa on hyvät puolensa, mutta myös huonot. Taidan jäädä nukkumaan ja antaa muiden tehdä valinnan puolestani. Eiköhän sitä taas yksi neljä vuotta pärjätä. Kaikista kuitenkin neljän vuoden kuluessa tulee samanlaisia ja samalla oudolla kunnalliskielellä puhuvia. Ei sitä kieltä ymmärrä.