Muokkasin blogin ulkoasua. Vaihtelin värejä ja mallin. Tuumin, että olisi vähän naisellisempi ja jotenkin kauniimpi. Ja virkistäähän se; lukijaa ja kirjoittajaa. Olisiko se sama kuin päiväkirjan täyttyessä joutuu vaihtamaan uuden vihkon. Samalla sitä innostuu jotenkin ihan uudella tavalla kirjoittamaan. Uusin miettein, näkökulmin.
Aloin sitten niplatessani miettiä värejä laajemminkin.
Joidenkin ihmisten sanotaan katselevan maailmaa ruusunpunaisten lasien läpi. Se kuvastaa tieysti sitä, että maailma on hyvä, kaunis ja suotuisa paikka elellä. Joskushan se on.
Voiko ajatella samalla tavalla muidenkin ryhmien suhteen? Varmaan voi. Kokeillaan siis.
Luonnonsuojelija katselisi suon suojelua vihreiden lasien läpi, mutta ilmastonmuutosta ja jäätiköiden sulamista mustanharmaiden lasien läpi. Vaihtolinssi käytössä vihreellä nyrsijällä päässään siis.
Metsästäjä katselisi saalistaan maastopuvunväristen lasien läpi. Liikuttaisi tähtäintä teeren pään kohdille kuusen latvaan ja tärskäyttäisi lintupolon päivät päättymään.
Leskeksi jäänyt katselisi tietysti maailmaan vesimäisen kalvon läpi. Sävy on harmaa tai kynttilänliekin väreissä. Surulliset värit täyttävät silloin maailman. Nämä lasit olisivat väliaikaiset.
Kaupparatsu ajelisi maakunnassa ja katselisi kohteitaan ja asiakkaitaan teräksenharmaalla väritettyjen lasien läpi. Siis kauppaa tekemään vaikka läpi teräseinän. Asenne kohdillaan.
Palomiehillä ja poliiseilla olisi musta-keltaiset lasi. Vaaran värit pitäisivät miehet ja naiset särminä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.
Lomailija pistäisi tietysti päähänsä auringonväriset oranssinkeltaiset lasit. Niiden läpi kaikki näyttäisi rennolta ja leppoisalta. Ei kiirettä mihinkään.
Ajatuksemme siis värittää näkemämme tunnelman, aseman ja olosuhteen mukaan.
Ovatko silmillämme olevat lasit ainoat vai löytyykö taskustamme eri värisiä?
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti