OMALÄÄKÄRI

Kälän äiti huomasi selässäni violetin luomen. Semmonen puolisenttinen ja siistireunainen.
Itkukin meinasi päästä. Tuli vähän hätä. Ensimmäinen ajatus oli, että lääkäriin ja heti paikalla. Niin juu, täällä maailman ääressä.
Osaakohan ne mitään ja osaankohan selittää kunnolla englanniksi, mikä vaivaa. Ettei olisi tulkinnut ja tutkinut minua väärin Arabian lääkäri.

Lienee (yleistelen tuosta vaan) tuiki tavallista, että vain oman maan lääkärit tuntuvat korkeasti koulutetuilta ja osaavat asiansa sekä seuraavat viimeisimpiä tuulahduksia lääketieteen maailmasta.
Oman maan lääkärien käsiin voi turvallisin mielin heittäytyä.

Aikaisemmalla reissullani täällä Arabiassa jouduin turvautumaan paikalliseen apuun. Kurkku oli kipeä ja oisko viluttanut muutenkin. Paikallisella (yksityisellä) lääkäriasemalla kuljettiin mutkikkaita käytäviä, noustiin portaita, kierreltiin ja kaarreltiin. Etsimisen jälkeen löytyikin räkätautivastaanotto ja odottelemaan muiden kanssa. Siinä sitten himppasi yksi mies ruskea takki päällään. Tummakutrinen, keski-ikäinen. Kälän äidin kanssa luultiin sitä talonmieheksi. Hetken päästä hoitaja huuteli Mrs Kälän kummitätiä vastaanotolle ja siinähän se talonmies istuu virallisen työpöydän takanan ja alkaa kysellä, että mikäpä madamea vaivaa. Selitettiin sanoin ja käsillä. Kurkisteli tohtori lampun avulla kurkkuun, korviin, kuunteli keuhkoja ja sydäntä. Kuumeenkin mittautti hoitsulla ja alkoi kirjoittaa paperille reseptiä. Moneen kertaan ilmeikkäästi kertasi asiat, että varmasti ymmärtäisin ja löi paperin reunaan leiman ja kirjoitti komean nimikirjoituksen.
Apteekissa oli vastassa reseptin vastaanottajat ja tuolille istumaan ohjaajat sekä harmaissa takeissa touhuavat vakavailmeiset miesfarmaseutit, jotka antoivat lääkkeet tuota pikaa ja laatikon kylkeen vedettiin kuulakärkikynällä yhtä monta viirua kuin lääkettä pitää päivässä ottaa. Täällä tuo lukutaitoprosentti ei ole ihan yhtä korkealla kuin kotimaassa. Varsinkaan siirtotyöläisillä.
Enpä kyllä muista parantuneeni niin nopeasti kuntoon kuin näillä paikallisilla tropeilla. Tehokkaita olivat.  Samoja lentsulääkkeitä olen sitten myöhemminkin tuotattanut Kälän äidillä Suomeen. Tässä maassa saa osin reseptilääkkeitä ihan ilman reseptiäkin. Kälän kummisedällekin tuotiin useampi tönttö astamalääkettä. Ovat paljon edullisempiakin.

Niin, siihen alun alkuperäiseen asiaan. Aikani siinä sitten panikoituani päätin, että joutaa mokoma näppy odottaa kuitenkin kotimaahan. Sepä tuskin viikossa muuksi muuttuu.
Tuhkimo-laastari päälle vaan.
Joutaa odottaa.